Kylmä on ollut ja Emmakin on päässyt nauttimaan lumesta ja talvesta. Tammikuu meni aikalailla arkisissa askareissa. Yksi mieleen painuvimmista asioista on omalle kohdalleni sattunut radiohaastattelu. Ruotsinsuomalaisille suunnattu Sisuradio haastatteli minua aiheeseen #Finskapåjobbet. Puhunko suomea töissä? Saanko käyttää suomen kieltä töissä? Ja millaisissa tilanteissa suomea käytän? Haastattelu oli mukava. Toimittaja Marjaana Kytö tuli kotiini nauhuri mukanaan ja kahvipöydän ääressä juttelimme. Juttua olisi riittänyt vaikka kuinka, mutta noin tunnin jutustelun jälkeen hän sai juttunsa valmiiksi (tai pääsi minusta eroon). Kiitos vielä kerran Marjaana!
En ole koskaan ollut radiohaastateltavana ja oli aikamoista kuunnella omaa ääntään. Aluksi en ollut tunnistaa, että se olen minä, lopussa tuli häpeän tunne... Jotenkin nolotti että miltähän kaikki sanomani kuulostaa muiden korvissa, mutta pian siitä osasi olla jo vaikka vähän ylpeä. :)
Radiohaastatteluni voi kuunnella sivupalkissa olevasta linkistä---->
Tyttäreni Emma on 1v 2kk vanha, puhun hänelle suomea ja haluan hänestä kaksikielisen. Nyt hän on alkanut puhumaan, yksittäisiä sanoja tosin, ja ruotsiksi. Mutta jännityksellä odotan milloin hän alkaa puhumaan suomea. Äitinä tietenkin olen kuulevinani sanat ÄITI ja ANNA hänen suustaan, mutta mutta... en tiedä soiko korvissani vai käyttääkö Emma niitä jo oikeasti. Ruotsiksi tyttö sanoo kyllä hienosti: TITTA (katso).
Emma on ruotsalaisessa päiväkodissa, mutta toiveeni on, että jossain vaiheessa hän suomenkieliseen kouluun menisi, jotta saisi ylläpidettyä kielitaitoa. Kielten oppimisestahan on vaan etua. Sisuradiolla on muuten ollut ruotsissa meneillään Uskalla puhua suomea-kampanja #VågaFinska, joka kannustaa käyttämään suomenkieltä ruotsissa.
Nyt kun vielä avopuolison saisi puhumaan suomea, niin tässähän olisi hyvin asiat kotisohvalla. :) Hyvää Runebergin päivää ja mukavaa Helmikuun alkua kaikille!
Jag har aldrig varit med i radio intervjun tidigare så det kändes konstig att lyssna på min egen röst. Först ville jag inte inser att det var jag. I slutet av intervjun kom en känsla av skam ... På något sätt var jag nervös vad alla andra tycker om att vad jag sa men snart efter det kunde jag vara lite stolt av mig själv. :)
Ni kan lyssna på intervjuen i länken på högersida, fast det är tyvärr bara på finska.
Min dotter Emma är 1 år 2 månader gammal just nu och jag pratar finska med henne. Jag vill att hon ska bli tvåspråkig och det kommer hon vara. Nu har hon börjat prata, även om enskilda ord men mest bara på svenska. Det kommer att blir spännande till mamma (mig aså) att se, när börjar hon prata finska. Som en mor,naturligtvis , har jag hört orden MOR och att GE har kommit ur hennes mun, men..men..men... Jag vet inte om det är bara jag som tror att hon säger dom orderna eller använder hon dom på riktig. På svenska kan hon säga fint; Titta illafall.
Emma går på svensk dagis, men förhoppningen någon gång kan hon gå på finskspråkiga skola så att hon skulle kunna lära sig att använda finska med kompisar också. Sisuradio har haft en Våga prata Finska kampanj pågång som vill uppmärksamma det finska språket i Sverige. Bra där!
Nu hoppas jag att min sambo ska våga finska, då kunde vi alla tre prata finska med varandra. :)
Glad Runebergsdag till alla er och önskar en trevlig februari (hoppas inte vabruari) till alla.
